Varpusen esiintyminen Varsinais-Suomessa LUOMUKSEN talvilintulaskennoissa viiden vuoden keskiarvona. Arvo kuvaa varpusten määrää 10 kilometrin matkaa kohden. Laskenta tehdään kävellen samoja reittejä pitkin joka talvi. Klikkaa kuva suuremmaksi.
|
Turun pientaloalueilla varpuskannan pieneneminen näyttää tasoittuneen, mutta koko maakunnan kanta on edelleen laskusuunnassa.
Varpusia ja muita talvilintuja on Turussa laskettu ensimmäisen kerran jo 1950-luvun lopussa. Tämän jälkeen niitä laskettiin 1980-luvulla ja järjestelmällisemmin pientaloalueilla talvina 1999/00, 2002/03 sekä 2014/15. Tänä talvena laskettiin jälleen samat alueet kuin edellisellä kolmella kerralla. Näillä neljällä kerralla on laskettu samoilta yhteensä noin 1000 hehtaarin alueilta kaikki linnut, mukaan lukien siis myös varpuset.
Varpusia oli suunnilleen sama määrä 1950-luvulta 1980-luvulle, mutta vuosituhannen vaihteeseen mennessä niiden määrä oli vähentynyt kolmanneksen. Varpusia tavattiin vuosituhannen vaihteen laskennoissa molemmilla kerroilla 2288 yksilöä eli 23 yksilöä 10 hehtaaria kohden. Talvella 2014/15 vastaavat luvut olivat 1049 yksilöä ja vajaat 11 yksilöä/10 hehtaaria. Tänä talvena määrät olivat taas hivenen kasvaneet, sillä varpusia näkyi 1311 yksilöä eli 12,6 yksilöä 10 hehtaaria kohden.
Varpusia on nyt siis vajaat 60 % vuosituhannen vaihteen määrästä ja runsas kolmannes 1980-luvun määrästä. Turun talvinen varpuskanta näyttää nyt siis selvästi pienemmältä kuin vuosikymmeniä sitten, mutta viimeisen 10 vuoden aikana väheneminen on pysähtynyt tai kanta on jopa hieman kasvanut.
Varsinais-Suomessa varpuskanta on vähentynyt paljon voimakkaammin kuin Turun pientaloalueilla. Talvilintuja on laskettu eri puolilla maakuntaa sijaitsevilla reiteillä Luonnontieteellisen keskusmuseon LUOMUKSEN johdolla jo talvesta 1956/57 alkaen ja niissä varpusen kanta nousi ensin ja oli suurimmillaan 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Tämän jälkeen kanta on laskenut voimakkaasti ja on nyt alle 10 % silloisesta määrästä. Varpunen onkin hyvin harvalukuinen suurimmassa osassa maakuntaa.
Varpusen ”serkku” eli pikkuvarpunen on yleistynyt huomattavasti. Se viihtyy samanlaisissa paikoissa kuin varpunen. Siitä sen erottaa ruskeasta päälaesta sekä valkoisesta poskesta, jossa on musta täplä. Niitä tavattiin vuosituhannen vaihteen laskennoissa vain pari yksilöä, mutta 2014/15 runsas 800 ja nyt vajaa 800 yksilöä. Pikkuvarpunen on yleistynyt koko maakunnassa ja on nykyään noin viisi kertaa varpusta yleisempi talvilintuna, vaikka ei siis ole Turun pientaloalueilla varpusta runsaampi.
Varpuskannan kokoon vaikuttavat varmasti useat erilaiset tekijät. Varpuset viihtyvät pientaloalueilla, joissa on vanhoja, isoja orapihlaja-aitoja ja lintujen ruokintoja. Talvilintujen ruokinta on vähentynyt valtakunnallisesti ja Turussakin ruokintojen määrä on vähentynyt 10 vuodessa kolmannekseen ja tällä on ollut varmasti vaikutusta varpuseen. Ehkä orapihlaja-aitojen suosio on myös vähentynyt?
Graafissa näkyy varpusen esiintyminen Varsinais-Suomessa LUOMUKSEN talvilintulaskennoissa viiden vuoden keskiarvona. Arvo kuvaa varpusten määrää 10 kilometrin matkaa kohden. Laskenta tehdään kävellen samoja reittejä pitkin joka talvi. Lisätietoja antaa tämän talven laskennat tehnyt Esko Gustafsson, 050-3399159
|
