Kaarina/Lieto, Järvelän kosteikko

Järvelän kosteikko sijaitsee Littoistenjärven pohjoispuolella Kaarinan kaupungissa, mutta kosteikon itäranta kuuluu Lietoon. Paikka sijaitsee kuuden kilometrin päässä Turun keskustasta. Sinne on helppo kulkea henkilö- tai linja-autolla tai polkupyörällä. Sen pinta-ala on runsaat 20 hehtaaria. Paikalla näkee lintuja  läheltä jopa paljain silmin, mutta kiikarista tai kaukoputkesta on apua.

Kosteikko syntyi  keväällä 2009, jolloin pellot kuivina pitänyt pumppulaite rikkoontui. Vesi nousi pellolle ja linnut löysivät kosteikon välittömästi. Laulujoutsen alkoi rakentaa pesää, ja vesilinnut ja kahlaajat asettuivat kosteikolle. Kaarinan kaupunki päätti säilyttää kosteikon ja hoitaa sitä.

Järveläntien ja Vanha Littoisten risteyksessä on paikoitusalue. Kosteikon pohjoisreunassa sijaitsee esteetön lintulava. Liedon puoleisessa rinteessä on korkeampi lintutorni. Alueen reunalla kulkee Littoistenjärven kiertävä luontopolku. Kosteikkoa on vuosien varrella myös ruopattu, rantaniittyjä äestetty ja silputtu. Kosteikon ruoppauksen myötä syntyneille saarekkeille on viety sorsien pesälaatikoita. Turun Lintutieteellinen Yhdistys on vuosia järjestänyt opastettuja tornitapahtumia Kaarinan puolen lintulavalla. Kohde on suosittu retkeily-, valokuvaus- ja opetuskohde tuhansille kävijöille.

Kosteikolla pesii noin 20 kosteikko- ja rantaniittylintulajia, ja pesiviä pareja on vuosittain yli sata. Pesimälinnustoon kuuluvat mm. liejukana, mustakurkku-uikku, heinätavi, metsäviklo ja ruokokerttunen. Myös pikku-uikku ja ratsaskerttunen on tavattu pesivinä. Muuttoaikoina kosteikolla levähtää satoja vesilintuja ja kahlaajia. Myös varpuslinnut viihtyvät kosteikon reunoilla. Vuosien varrella kosteikolla on nähty myös harvinaisia lintuja, kuten jalohaikaroita, haarahaukkoja, kattohaikaroita, sitruunavästäräkki, mustapyrstökuiri, pulmussirri ja taigauunilintuja. Paikka on tärkeä myös sudenkorennoille, lepakoille ja sammakkoeläimille. Reunametsissä voi tavata tikkoja, peukaloisia, pyitä ja jopa liito-oravia.