Parainen, Korppoo, Utö

Utön saarelle pääsee helpoiten yhteysaluksella, joka lähtee Nauvon Pärnäisistä. Aikataulut löytyvät Finnferries Oy:n sivuilta. Tietoja majoitusmahdollisuuksista Utössä löytyy saaren kotisivuilta. Saaressa on mm. kauppa, koulu, kahvila, hotelli ja vuokramajoitusta. Saaressa on helppo liikkua kävellen teitä ja polkuja pitkin.

Linturetkeilyssä tällä pienellä (2 x 1,5 km) saarella, jossa on vakituisesti n. 45 asukasta, on otettava erityisesti huomioon asukkaiden kotirauha sekä lintujen pesimäalueet. Jokamiehenoikeuksien puitteissa saaressa voi liikkua, mutta on silti syytä korostaa, että piha-alueet ja laiturit (lukuun ottamatta yhteysaluslaituria ja kylän päälaituria) ovat yksityisalueita. Hotellialueella voi vapaasti liikkua kuitenkin muistaen, että rivitalot ovat yksityisten omistuksissa ja rivitaloilla on omat piha-alueet. Mahdollisimman häiriötön liikkuminen kaikilla asutuilla alueilla on toivottavaa.

Utössä on kaksi suljettua ja kameroilla valvottua sotilasaluetta, joilla liikkuminen on kielletty. Patteriniemi (kartassa nimellä Västerudden) on suljettu aidalla ja toinen sotilasalue, Kattrumpan, on merkitty melko harvassa olevin keltaisin kieltotauluin. Sotilasalueiden rajat on merkitty oheiseen karttaan punaisella värillä ja ne voi myös tarkistaa saaren satamissa olevista karttatauluista.

Muutontarkkailu

Lintuharrastajat kerääntyvät usein tarkkailemaan aamumuuttoa luotsiaseman eteläseinustalle (kartassa nro 1). Luotsiasema on kuitenkin myös asuinrakennus ja luotsiaseman päällikkö edellyttää, että:

• Luotsiaseman eteläseinustalle kuljetaan vain aseman länsipuolitse. Luotsiaseman sisäänkäynti (ja sen edessä oleva piha-alue) sijaitsevat aseman itäseinustalla, majakan puolella.
• Luotsiaseman alueella tulee välttää kovaäänisyyttä.

Majakalla samoja ongelmia ei synny: majakan seinustat ovat myös mainio muutontarkkailupaikka.

Muita hyviä muutontarkkailupaikkoja ovat Aftonmålsuddenin (”Teerikallio”) kalliot (kartassa nro 2) ja saaren eteläkärjen kalliot (kartassa nro 3). Joskus tarkkaillaan myös Kappelin viereisillä kallioilla, mutta alue rajoittuu sotilasalueeseen, joka on otettava liikkumisessa huomioon.

Muuton, erityisesti merimuuton, tarkkailu edellyttää kaukoputken käyttöä.

Retkeily itäniityllä ja itärannalla

Itäniitty ja sen n. 300 metriä pitkä ranta (kartassa nro 4) ovat saaren ainoa kosteikkoalue, johon monet linnut laskeutuvat lepäämään ja ruokailemaan. Alueella myös pesii useita kahlaaja- ja vesilintulajeja. Rannalle meno karkottaa niin lepäilevät kuin pesivätkin linnut usein pitkäksi aikaa pois tai jatkamaan muuttomatkaansa kesken ruokailun. Toivottavaa onkin, että:

• Pesimäaikana (1.4.–15.7.) itäniityllä kuljettaisiin vain polkuja pitkin (pohjois- ja eteläreuna) eikä itse niittyä ja rannan ruovikkoa lainkaan kompattaisi.
• Pesimäaikana itäniityn rannassa käytäisiin vain lyhyesti eikä rantaviivaa kulkien pelotettaisi pesiviä tai lepäileviä lintuja pois. Syksyllä häiriö on vähäisempää, mutta silloinkin tulee muuttolintujen antaa rauhassa ruokailla rannalla.
• Itäniityn ja -rannan lintuja voi hyvin tarkkailla myös niityn eteläpuoleiselta korkealta ”Teerikalliolta” (kartassa nro 2), jolloin häiriöt jäävät pesimäaikanakin vähäisiksi. Pohjoispuolen kallioille, jotka kuuluvat yhä puolustusvoimille, on kieltotauluin osoitettu kulkukielto, jota tulee noudattaa.

Eteläniemi (Kesnäs) pesimäaikana

Eteläniemessä, Kesnäsissä, on laaja merilintujen ja kahlaajien pesimäalue (kartassa nro 5), josta syystä pesimäaikana (1.4.─31.7.) eteläniemen kärjen kallioille (kartassa nro 3) voi kulkea vain niemen keskellä menevää tietä pitkin, ei tien ulkopuolella. Kulkurajoituksesta muistutetaan niemen tyvellä, helikopterikentän lähellä olevilla ilmoitustauluilla.

Kaakkoisrannalla on puomin takana Utön jäteasema (kartalla nro 6), jonka alueella läpikulku ja oleskelu on kielletty.

Vaikka ohjeita ja rajoituksia Utössä retkeilyyn on useita, on retkeily saaressa käytännössä mukavaa ja helppoa. Ohjeita noudattamalla varmistamme, että saaressa voidaan tulevaisuudessakin kulkea edes näin vapaasti.

Utön linnuista

Utössä on retkeilty 1960-luvulta alkaen, mutta aktiivisemmin vasta vuoden 2005 jälkeen, puolustusvoimien linnakkeen aktiivitoiminnan päätyttyä. Saaressa on nähty vuoteen 2016 mennessä 301 lintulajia (mm. neljä uutta lajia Suomelle) ja vuosittain havaitaan 215─230 lajia. Monipuolisimpia lintuaikoja ovat luonnollisesti muuttoajat, erityisesti huhti─toukokuu ja syys─lokakuu. Tarkempia tietoja saaren lintutilanteesta ja harvinaisuuksista löytyy Tiira-havaintotietokannasta ja sivulta: www.jtenovuo.com.

Utön kartta, johon on merkitty joitakin huomioon otettavia paikkoja:

1) luotsiasema

2) Aftonmålsudden (”Teerikallio”)

3) saaren eteläkärki

4) itäniityn ranta

5) Kesnäsin lintujen pesimäalue

6) Utön jäteaseman alue

Hotelli sijaitsee Enskärin niemellä, jossa on myös yhteysaluksen laituri.

(Teksti: Jorma Tenovuo)