Saariston kartoitusprojekti

TLY:n saaristokartoitusprojekti

Saaristomeren laajaa väli- ja sisäsaaristoa ei ole koskaan kartoitettu kattavasti, eikä sen lintukantojen koosta ole tietoa. Yli 25 000 saaren ja luodon linnuston täydellinen inventointi olisi mahdotonta, mutta tarpeeksi suurella määrällä edustavia otoksia eri osista saaristoa on mahdollista arvioida koko saariston pesimälinnustoa. Laskentojen toistaminen tulevaisuudessa tuottaa tärkeää tietoa lintukannoissa tapahtuneista muutoksista valtakunnallisten saaristolintulaskentojen tueksi. Lisäksi laskentojen avulla saadaan tunnistettua tärkeimpiä saaristolintujen pesimäalueita suojelutyön tueksi.

Projekti käynnistetään vuonna 2018 ja se jatkuu ainakin vuoteen 2021 saakka. Laskennat toteutetaan lähtökohtaisesti vapaaehtoisvoimin, mutta matkakorvauksia voi hakea TLY:ltä. Projektiin osallistumiseen tarvitsee lähes poikkeuksetta veneen, mutta monessa tapauksessa normaali soutuvene tai esimerkiksi kajakki toimii yhtä hyvin tai paremmin kuin moottorivene. Jos sinulla on asunto tai kesämökki saaristossa tai rannikolla tai vene pihallasi, pystyt luultavasti osallistumaan kartoituksiin!

1. Alueiden valinta

Saaristomerellä on tehty saaristolintulaskentoja pääosin Metsähallituksen ja Turun kaupungin koordinoimana, osittain myös muiden toimijoiden tekemänä. Nämä kattavat suuren osan ulkosaaristosta sekä joitain sisä- ja välisaariston luotoja. Jo entuudestaan seurannassa olevat alueet on merkitty sivun alareunassa esitettyyn karttaan keltaisella värillä. Lisäksi karttaan on merkitty ruskealla värillä ne alueet, joille suunnitellaan laskentoja tämän projektin puitteissa, sekä violetilla värillä ne alueet, jotka on jo laskettu tämän projektin puitteissa. Merkitsemättömät alueet ovat vapaasti valittavissa laskettavaksi. Mikäli kartalta puuttuu jo valmiiksi seurannassa olevia tai viime vuosina kartoitettuja alueita, ilmoitathan siitä (havainnot ät tly.fi), kiitos!

Jotta tulokset ovat mahdollisimman hyvin yleistettävissä ja helposti käsiteltävissä, alueen rajaukselle on seuraavat kriteerit:

-     Alueen tulee edustaa kyseistä saariston osaa mahdollisimman hyvin. Ei siis valita pelkästään hyvää lintuluotoa tai muutaman hyvän saaren ryhmää, vaan myös puustoisia ja mökkejä sisältäviä saaria kaikista kokoluokista. Toisin sanoen vedetään jokin rajaus, jonka sisältä lasketaan kaikki rantaviivat, olivat ne luotoja, saaria tai rannikkoa.

-     Alueen koko tulee valita niin, että se ehditään kartoittaa ohjeiden mukaan yhden aamun aikana (ks. luvut 2 ja 3). Jos haluaa kartoittaa useina aamuina isomman saariston, tämä on mahdollista ja toivottavaakin, mutta tällöin isompi alue jaetaan palasiin päiväkohtaisesti, jotta osalaskennat ovat mahdollisesti tulevaisuudessa toistettavissa yhden aamun aikana.

-     Alueen sisälle jää vain kokonaisia luotoja ja saaria ja alueen ulkopuolella seuraavat saaret ovat mieluiten kohtalaisen vesialueen erottamia, jotta tulkinta lintujen kuulumisesta alueeseen tai sen ulkopuolelle on mutkatonta. Poikkeuksen muodostavat suuret saaret sekä rannikko, joita ei voi sisällyttää yhteen alueeseen.

-     Alue rajataan kartalle (pohjakarttana esim. Kansalaisen karttapaikka) ja kuva lähetetään sähköpostilla projektivastaavalle (havainnot ät tly.fi). Rajaa tarkasti, mitkä kaikki saaret ja luodot sisältyvät alueeseen, samoin mahdollisten isompien saarien tai mantereen osalta alueeseen sisältyvä rantaviiva. Projektivastaava tallentaa tiedot paikkatietona.

-     Esimerkki kahdesta sopivasti rajatusta laskenta-alueesta on esitetty oheisissa kuvissa. Huomaa vasemmassa kuvassa sopiva koko (noin 20 saarta ja luotoa, alueen koko noin 2 x 3 km) ja tarpeeksi suuret etäisyydet seuraaviin saariin sekä oikeassa kuvassa rannikolla tehdyn kartoituksen merkintä niin, että kartoitettu osa rantaviivasta tulee selville rajauksesta.

2. Laskenta-aika ja ajantarve

Kartoitusten täydellinen ajoitus on käytännössä mahdotonta, sillä lajit pesivät eriaikaisesti. Paras kompromissi yhdelle laskennalle on sisäsaaristossa toukokuun alussa ja ulompana puolestaan toukokuun puolivälistä kuun loppupuolelle ulottuva ajanjakso, jolloin kaikki lajit ovat saapuneet paikalle mutta koiraat eivät ole vielä lähteneet sulkasatoalueille.

Parasta kartoitusaikaa on aikainen aamu, jolloin on usein tyyntä, linnut ovat aktiivisia eikä vesiliikenne haittaa laskentoja. Kartoitusten ajantarve riippuu käytetystä kulkuneuvosta, saarten ja luotojen koosta sekä lintumääristä.

Laskenta on syytä tehdä heikkotuulisena päivänä. Kovalla tuulella lintujen havaittavuus laskee huomattavasti.

Laskennan voi tehdä myös kahtena tai useampana aamuna, jolloin laskentatulos tarkentuu. Jos laskentoja on kaksi, molempien havainnot ilmoitetaan (ks. 3.) Maalta käsin tehtävät laskennat tehdään mieluiten kahdesti (noin 25.4.–5.5. ja 10.–20.5.), mutta yksikin laskenta voi riittää sellaisilla alueilla, joilla lintuja on vähän eivätkä niiden pesimäajat eroa toisistaan kovin paljon.

3. Laskenta maastossa

Tärkeintä on, että rajatulta alueelta kartoitetaan kaikki saaret ja isompien saarten tai rannikon rantaviiva ja lasketaan kaikki vesi- sekä rantalinnut. Vaikka suurten, rakennettujen saarten linnusto voi vaikuttaa tylsältä, pesii niissä merkittäviä määriä mm. isokoskeloita, telkkiä ja rantasipejä. Siksi kaikki alueen rannat on käytävä läpi tarkasti.

Laskennat tehdään joko

a) veneestä käsin, eli luodoille tai saariin ei nousta lintuja etsimään. Tämä mahdollistaa tehokkaan kartoituksen ja lisäksi vähentää linnuille aiheutettua häiriötä. Ideaalitilanteessa kaikki alueen saaret ja luodot kierretään rantojen läheltä niin hitaasti, että myös rannoilla ja kasvillisuuden seassa oleilevat linnut ehditään laskea tarkasti. Käytännössä joidenkin alueiden sokkeloinen ja karikkoinen saaristo voi vaikeuttaa veneilyä joka rannan läheltä, jolloin voi käyttää maalaisjärkeä ja havainnoida vaikeat kohdat kauempaa kiikarilla.

Veneelle ei ole rajoituksia: sekä moottoroidut että lihasvoimin liikutettavat kulkupelit ovat hyväksyttäviä. Moottoriveneellä liikuttaessa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että laskenta tehdään tarpeeksi hitaasti. Usein kaksi laskijaa, kuski ja havainnoija, on tarpeen.

b) rannikon tai suurten saarien tapauksessa laskentoja voi tehdä myös maista kaukoputkella. Tällöin on tärkeää, että tähystyspaikat kattavat koko sen rantaviivaosuuden, joka ilmoitetaan lasketuksi.

3.1. Havaintojen merkintä

Kaikki havaitut vesi- ja rantalinnut, mukaan lukien varpuslinnuista mm. västäräkki ja kivitasku, merkitään ylös. Etenkin lokkilinnuilla havaitaan usein alueella pesimättömiä yksilöitä, joiden kohdalle kirjataan tästä huomio. Havainnot eritellään mahdollisuuksien mukaan sukupuolen, iän ja parvikoon osalta.

Esimerkkimuistiinpanoja:

kyhmyjoutsen 2ad (hautoi) + 2ad (hautoi) + ad

valkoposkihanhi ad vartioivan oloinen

telkkä kn + k + kn + 2k + a10 + 2kv k

mustakurkku-uikku 2 + 1 + 1 (hautoi)

Laskija ilmoittaa projektivastaavalle havainnot, joiden pohjalta projektivastaava tekee tulkinnat pareiksi samoilla periaatteilla kuin saaristolintulaskennassa.

Aikuisten lintujen laskennassa havaittu yksilömäärä jaetaan yleensä kahdella (pariton luku lisättynä yhdellä: esim. 5 karikukkoa = 3 paria). Näin saadut parimäärät ovat etenkin lokkilinnuilla keskimäärin liian pieniä, koska osa emoista on ruokailumatkoilla. Niinpä pesivän oloisten lokkilintujen pariarvio saadaan kertomalla yksilömäärä luvulla 0,7. Myös ilmeisesti pesimättömät, mutta paikalliset linnut lasketaan mukaan (esim. kyhmyjoutsenen tai merihanhen ”kihlapari”; osa ruokkiyhdyskunnan linnuista on usein pesimättömiä), ei kuitenkaan selvästi esiaikuisia (esim. kirjavia lokkeja). Sorsalinnuilla pariksi tulkitaan myös yksinäinen koiras, koiraat 2–4 koiraan ryhmissä (= 2–4 paria) ja yksinäiset naaraat, sotkilla naaraat (selvä koirasylijäämä). Selvästi muutolla levähtäviä parvia ja yksilöitä ei tulkita alueen parimäärään. Myöskään ohilentäviä lintuja, jotka eivät lähde saaren rantavesistä tai osoita mitään mielenkiintoa saarella kulkevaan laskijaan, ei kirjata käyntilomakkeelle havainnoksi.

Haahkan tulkinta on tällä menetelmällä hyvin haasteellista, joten siitä kirjataan lomakkeelle koiraiden, naaraiden ja mahdollisten poikasten lukumäärä.

Laskennan jälkeen havainnot lähetetään sähköpostilla projektivastaavalle valmista Excel-pohjaa käyttäen (linkki kotisivuilla). Myös havaintojen tallentaminen Tiiraan on suotavaa, etenkin harvalukuisten ja uhanalaisten lajien osalta. Mikäli valmiin pohjan käyttö tuntuu hankalalta, voit myös ilmoittaa havainnot muilla tavoin, kunhan tarvittavat tiedot ovat mukana.

Excel-pohjaan ilmoitetaan myös seuraavat tiedot: kunta, alueen nimi, päivämäärä, alku- ja loppukellonaika, sää ja laskijoiden nimet.

4. Matkakorvaukset

TLY:ltä voi hakea korvauksia laskennasta aiheutuneista polttoaine- tms. kuluista. Kysy asiasta projektivastaavalta alustavasti jo ennen laskentaa. Korvaukset myönnetään, kun kartoitustulokset on palautettu sovitulla tavalla.

Projektivastaava: Kim Kuntze, havainnot ät tly.fi

Kartan väritunnisteet:

keltainen – laskettu valmiiksi muussa projektissa (esim. valtakunnallinen saaristolintuseuranta tai kunnan linnustoselvitys)

violetti – laskettu osana tätä projektia

oranssi – varattu laskettavaksi mutta ei vielä laskettu

vihreä – sopiva ilman venettä laskettava alue, jota ei ole vielä varattu laskettavaksi