Seurannat

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus koordinoi Suomessa erilaisia linnustonseurantoja. Eri lajiryhmien kannanvaihteluiden seuraamiseksi on kehitetty kullekin lajiryhmälle ja eri biotoopeille sopivia seurantamenetelmiä. Kaikkia valtakunnallisia seurantoja tehdään myös TLY:n alueella. Niihin osallistuu kuitenkin valitettavan pieni osa jäsenistöstä; jokaiselta linnut tuntevalta TLY:n jäseneltä luulisi liikenevän vuosittain yksi aamu tai päivä linnustonseurannalle.

Linnustonseuranta on ensiarvoisen tärkeää suojelun kannalta: ilman tietoa linnuston tilasta suojelutoimiin ei voida ryhtyä. Seurantojen tuloksia käytetään muun muassa arvioitaessa lintujen alueellista, valtakunnallista ja maailmanlaajuista uhanalaisuutta, ja esimerkiksi TLY:n alueella tehtyjen laskentojen tulokset ovat mukana EBCC:n (European Bird Census Council) vuotuisissa Euroopan linnuston tilan selvityksissä.

Seurantoihin voi jokainen osallistua monin eri tavoin. Jokaisen lintujen määrittämisen hallitsevan seurantamuotoja ovat alla olevat; lisäksi Suomessa rengastetaan lintuja ja kerätään siinä yhteydessä seurantatietoa. Myös lintuasemilla (TLY:n alueella Jurmo) tehdään vuosittaista seurantaa.

lintuatlas - pesimälinnuston levinneisyyden seurantamuoto, joka on järjestetty Suomessa vuosina 1974-79, 1986-89 ja 2006-2010; lintujen pesimisen varmuustietoja kerätään 10x10km ruuduissa koko Suomessa

vakiolinjat - pesimälinnuston runsauden seurantamuoto; 566 vakioitua kuuden kilometrin linjaa 25 kilometrin etäisyydellä toisistaan; linjalla lasketaan kaikki havaitut linnut ja jaetaan ne yli ja alle 25 metrin päässä linjasta havaittuihin yksilöihin; linjan laskija voi vaihtua vuosittain, toisin kuin muissa seurantamuodoissa

maalintujen pistereittilaskenta - helpoin maalinnuston seurantamuoto; yhtenä loppukevään tai alkukesän aamuna lasketaan vuosittain sama 20 pisteen reitti niin, että jokaisessa pisteessä havainnoidaan viisi minuuttia kirjaten linnut alle ja yli 50 metrin etäisyydellä havaittuihin yksilöihin

vesilintulaskenta - vesi- ja rantalintujen seurantamuoto; järven, lammen, joen tai merenlahden vesi- ja rantalinnusto lasketaan toukokuun alku- ja loppupuolella samalla kohteella vuosittain

saaristolintulaskenta - saaristolinnuston seurantamuoto; tietyn merellä sijaitsevan saariston linnut lasketaan kahdesti loppukeväällä ja alkukesällä vuosittain

pesäkortit - vuotuisen pesimätuloksen seurantamuoto; etsitään pesiä ja kirjataan niillä vieraillessa tehdyt havainnot (pesinnän vaihe, muna- ja poikuemäärä) sekä havaittu tai arvioitu pesintätulos

talvilintulaskenta - talvilinnuston seurantamuoto; kuljetaan vuosittain sama reitti kirjaten kaikki havaitut lintuyksilöt sekä niiden biotooppi syys-, keski- ja kevättalvella; katso myös TLY:n alueen vuosittaisia laskentatuloksia Esko Gustafssonin tekemistä koontitaulukoista!

ruokintapaikkaseuranta - seurataan syksystä kevääseen ruokintapaikalla vierailevia lintuja kahden viikon jaksoissa

TLY:n alueella on tarvetta erityisesti vakiolinja-, pistereitti- ja vesilintulaskentojen tekijöille. Huomaa, että vakiolinjoja on TLY:n alueen lisäksi koko Suomessa ja suurin tarve laskijoille on Keski- ja Pohjois-Suomessa. Jos siis olet esimerkiksi kesälomamatkalla TLY:n alueen ulkopuolella, tarkista vakiolinjataulukosta, onko siellä laskemattomia linjoja.

Uusia aktiivisia laskijoita kaivataan kuitenkin jokaiseen seurantamuotoon, jotta aineiston koko saadaan pidettyä tarpeeksi suurena luotettavan datan saamiseksi ja jotta laskentojen suorittaminen ei jää liian harvojen harteille. Jokainen laskenta on tärkeä! Sitä paitsi seurantoihin osallistuminen on hauskaa – ikinä ei tiedä, mitä havaitsee.

Kim Kuntze