Kartoitusohjeet
Laskenta maastossa
Suokartoituksen tavoitteena on saada kattava kuva yhdistyksemme toimialueen avosoiden linnustosta. Tästä syystä myös kartoitukset keskittyvät avosoille. Niiltä lasketaan kaikki havaitut (pesivän oloiset) lintulajit, vaikka ne eivät olisi erityisesti suolajeja. Sen sijaan reunametsien ja suon keskellä olevien metsäsaarekkeiden, rämeiden ja korpien lajistoa ei tarvitse selvittää; esimerkiksi reunoilla laulavia metsäkirvisiä ei ole järkevää laskea. Toki reunoilla havaitut suolajit (esimerkiksi mahdolliset riekot ja pohjansirkut) sekä muut mielenkiintoiset ilmoitetaan, mutta niitä ei tarvitse erikseen etsiä, elleivät resurssit riitä.
Kartoitustapa riippuu kyseessä olevan suon koosta ja vetisyydestä. Yleisohje on, että suo tulee kävellä tarpeeksi kattavasti läpi esimerkiksi kulkien sen yli useaa reittiä. Pienillä kohteilla (leveys enintään joitain satoja metrejä) on mahdollista hallita runsaimpienkin lajien (niittykirvinen) absoluuttinen määrä, jolloin kaikki reviirit lasketaan ja merkitään vihkoon tai kartalle.
Suurimmilla soilla suopinta-alaa on niin paljon, ettei koko suon kaikkia lintureviirejä pysty kartoittamaan. Tällöin tyydytään kulkemaan suon yli tarpeeksi monesta kohtaa, jotta saadaan hyvä käsitys yleisimpienkin lajien määristä; tarkkoja reviirimääriä niistä ei tarvitse tässä tapauksessa saada, mutta tällöin ilmoitetaan havaittujen reviirien määrä ja siihen pohjautuva arvio kokonaiskannasta. Suurimmillakin soilla vähälukuisista lajeista (vesilinnut, kurki, kahlaajat, lokkilinnut, harvinaiset varpuslinnut) kartoitetaan tarkat reviirimäärät.
Jokaisella suolla pyritään käymään vähintään kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta voi olla toukokuun alkupuolella, toinen esimerkiksi kesäkuussa. Parhaimmilla soilla käyntikertoja saa mielellään olla enemmänkin, jopa neljä, jolloin sopivat ajat voisivat olla huhtikuun loppu, toukokuun alkupuoli, toukokuun loppupuoli ja kesäkuu.
Tulosten ilmoittaminen
Mikäli mahdollista, ilmoita kaikki havaitsemasi lajit Tiiraan. Muista myös merkitä tarkasti lintujen tila: jos esimerkiksi näet varoittelevan kapustarintaparin sekä kuulet lisäksi soidinääntä, merkitse tämä seuraavasti: 2 pariutuneet p sekä uudelle riville 1 Ä,p. Lisätietoihin voit myös merkitä tulkitsemasi reviirimäärän, esimerkiksi edellä mainitussa tapauksessa ”Kaksi reviiriä.”.
Tämän lisäksi jokaisen suon vastuuhenkilö toimittaa projektivastaavalle oman tulkintansa suon reviirimääristä. Tulkinnassa noudatetaan pääosin omaa järkeä: esimerkiksi suolla touko-kesäkuussa havaittu paikallinen niittykirvinen tulkitaan pesiväksi, vaikka se ei tekisi mitään erityisen pesivää; sen sijaan esimerkiksi suokukon pesintä on niin harvinaista herkkua, että suokukkoja ei tulkita pesiviksi ilman siihen selkeästi viittaavaa toimintaa (varoittelu tms.).
Vesilinnuilla tulkinta tehdään naaraiden ja koiraiden määrän perusteella siten, että parimääräksi lasketaan niistä suurempi määrä. Jos suolla havaitaan esimerkiksi kaksi tavikoirasta ja kolme naarasta, tulkitaan parimääräksi kolme. Laulujoutsenella tulkitaan, onko lintu pesivä vai kihlapari.
Kurjella reviirimäärä on usein helppo todeta. Kahlaajilla reviiriksi tulkitaan yksinäinen tai kaksi lintua (pari) soidintamassa, varoittelemassa tai pesältä lähtevä emo. Lokkilinnuilla pariksi tulkitaan yksinäinen lintu tai kaksi lintua yhdessä todennäköisellä pesimäpaikalla (haudonta, varoittelu).
Varpuslinnuilla parimäärä tulkitaan havaittujen reviirien pohjalta. Usein tämä tarkoittaa laulavien lintujen määrää.
Tulokset ilmoitetaan listana (sähköpostiviestissä, Word-tiedostossa tai Excel-taulukossa), jossa kerrotaan suolla havaitut lintulajit, kunkin lajin laskettu/arvioitu parimäärä sekä tieto, kuinka tarkka tämä luku on. Lisäksi koko suon osalta arvioidaan, kuinka kattavana kartoittaja pitää suon linnuston kartoitusta asteikolla 0–3.
Tulokset olisi hyvä lähettää jo kesän aikana mutta viimeistään syyskuun loppuun mennessä osoitteeseen havainnot@tly.fi. Myös kaikenlaisia muita huomioita esimerkiksi pesimämenestyksestä ja sen syistä, suon sisäisistä linnustollisista eroista (esim. lounaisosa merkittävin), havaituista uhanalaisista muista eliöistä sekä parannusehdotuksia kartoitukseen saa mielellään lähettää.