Selkälokki 2024

Selkälokki (Larus fuscus) on vuoden lintuna nyt kolmannen kerran. Aiemmin valinta on kohdistunut lajiin vuosina 2003 ja 2013. Selkälokkia tavataan Suomessa koko rannikkoalueellamme ja lisäksi sisämaan isoilla järvillä aina Kainuuseen ja Koillismaalle asti. Turussa laji on myös yleinen kattopesijä. Lajin tilanne on heikentynyt huolestuttavasti viime vuosikymmeninä, minkä vuoksi lajin kannan tilaa pyritään nyt jälleen selvittämään.
Aikuisten lintujen lisäksi toivotaan havaintoja myös lentopoikasista. Myös tuhkaselkälokeista (Larus fuscus graellsii / intermedius / heuglini) toivotaan havaintoja. Tuhkaselkälokki pesii usein sekaparina nimilajin (Larus fuscus fuscus) kanssa.

Selkälokki oli yleinen pesimälintumme meren rannikoilla ja Järvi-Suomessa vielä 1990-luvulla. Tämän jälkeen kannan arvioidaan puolittuneen ja selkälokki onkin nykyään luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Vuonna 2003 BirdLife arvioi Suomessa olevan noin 8800 pesivää paria, vuonna 2013 enää noin 7300 paria ja näistä noin 490 paria TLY:n alueella. Selkälokkia on kuvattu maailman suomalaisimmaksi linnuksi. Maailman selkälokkikannan alalajista Larus fuscus fuscus yli puolet pesii Suomessa. Lokeistamme selkälokki on ainoa pitkänmatkan muuttaja, ja se talvehtii pääosin Itä- ja Keski-Afrikassa, osa myös Lähi-Idässä. Lisää Suomen selkälokkikannasta BirdLifen sivulta.

Kannan taantumiseen ovat tämän hetken käsityksen mukaan vaikuttaneet ympäristömyrkyt sekä talvehtimisalueilla että aiempina vuosikymmeninä myös pesimisalueilla, saariston pienpedot sekä merikotkat ja harmaalokit, jotka saattavat syödä selkälokkien munia ja poikasia.

Merialueella ja rannikolla liikkuessa on hyvä muistaa, että pesimäluodoille on pesimäaikaan maihinnousu pääsääntöisesti kielletty. Näin turvataan lintujen pesimärauha. Poikkeuksena tästä ovat saaristolintulaskijat ja rengastajat. Saaristolintulaskijoilla on ELY-keskuksen poikkeuslupa ja rengastajat saavat luvan rengastusluvan yhteydessä. Rengastajat tarvitsevat lisäksi maanomistajan luvan ja luonnonsuojelualueilla myös ELY-keskuksen poikkeusluvan. TLY:n Selkälokki 2024 -projektille ei näitä lupia ole tarkoitus hakea.

Lintuja tarkkailtaessa linnut ovat aina etusijalla eikä niitä saa tarpeettomasti häiritä. Noudatathan aina huomaavaista havainnointia (https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/havainnoi-huomaavaisesti/). Droonien käyttö on viime vuosina yleistynyt. Niiden käyttöä kannattaa kuitenkin välttää erityisesti pesiviä lintuja tarkkailtaessa. Droonin lähestyminen ei välttämättä karkota hautovaa emoa, mutta stressaa sitä ja pahimmassa tapauksessa emo jättää pesän ja siinä olevat munat tai poikaset alttiiksi pedoille. Lue lisää droonien vaikutuksista lintuihin: https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/havainnoi-huomaavaisesti/droonit/.

Havainnointi ja laskenta perustuvat meidän lintuharrastajien vapaaehtoiseen toimintaan. Harrastajilla, ja siten laskijoilla, on hyvin vaihteleva osaamistaso, osa on hyvinkin kokeneita, osa jopa selkälokkeja rengastavia, osa harrastuksen alkutaipaleella ja osa meistä vain iloitsee lintujen näkemisestä ja kuulemisesta. Tunnistusapua löydät tarvittaessa esim. liitteenä olevasta kuvallisesta ohjeesta ”Tunnistusohje.pdf”, Turun ympäristötoimen Ruissalo-infon sivulta https://www.ruissaloinfo.fi/selkalokki-on-maailman-suomalaisin-lintu-2/ ja Luontoportin
sivulta https://luontoportti.com/t/734/selkalokki,%20.

Aivan kaikkien selkälokkihavainnot ovat tervetulleita!

Havainnot toivomme ensisijaisesti Tiira-lintutietojärjestelmään. Vaihtoehtoisesti voit toimittaa havainnot joko sähköpostilla tai paperilla lajivastaavalle, täydennämme kevään aikana yhteystiedot tälle sivulle.

Laskentaohjeita on kaksi:

Ensimmäinen ohje eli BirdLife Suomen virallinen laskentaohje on tarkoitettu lähinnä hyvin kokeneille harrastajille, rengastajille ja säännöllisesti saaristolintuseurantoja tekeville harrastajille. Ohjeen mukaan lopulliseen aineistoon kirjataan selkälokkiparit, ei yksilöä tai pesää. Ohjeen ja sen korjauskertoimien käyttö on toki sallittua aivan kaikille, mutta ei siis pakollista.

Toinen ohje on BirdLife Suomen luvalla laadittu ”kevennetty” versio virallisesta ohjeesta ja on tarkoitettu aivan kaiken tasoisille harrastajille ja ihan vaan linnuista ja lokeista kiinnostuneille ei-harrastajille. Lopulliseen aineistoon voi ilmoittaa havaitut selkälokkiyksilöt tai selkälokkiparit.
Mukavia linturetkiä lokkien ja muidenkin lajien parissa!

TLY:n selkälokkiprojektin lajivastaava

Suvi Riihiluoma

suvi.riihiluoma@gmail.com

puh 050-3650787